Siirtokunta - kärttyisä naapuri

”Sinulla on riittävästi puita. Jos istutat lisää, tuhoan ne. Jos rakennat lisää, tuhoan senkin.” 

Pihapensaan takaa pilkottaa Avne Hefezin siirtokunta

Ystävällistä naapurien välistä jutustelua, eikö? Tällaista tekstiä suoltavat Abu Rakizin naapurit Avne Hefezin siirtokunnasta. (Kuten olen aikaisemmissa postauksissani todennut, siirtokunnat ovat kansainvälisen oikeuden mukaan laittomia)

Istumme kahvilla Abu Rakizin pihalla. Jutustelemme niitä näitä. Ihailemme maisemia vasemmalla puolellamme ja kauhistelemme näkymää oikealla. Oikealla on siirtokunta, jonka raja-aita on ihan Abu Rakizin takapihalla. 

Abu Rakizin taustalla näkyy Avne Hefezin siirtokunta

Avne Hefezin siirtokuntaa alettiin rakentaa vajaa kolmekymmentä vuotta sitten. Rakennustyö alkoi Shufan kyläläisten mailla ja alkoi laajeta vähitellen kohti Al Haffasin kylää, missä Abu Rakiz on asunut koko ikänsä. Kun siirtokunnan laajennus alkoi lähestyä uhkaavasti Abu Rakizin maita, hän palkkasi lakimiehen. Juttu vietiin oikeuteen Jerusalemiin, missä asia ratkaistiin Abu Rakizin eduksi. Maat ovat ja pysyvät hänellä.

Mutta ei sittenkään. Vajaan neljän kuukauden ajan oli hiljaista, sitten siirtokuntalaiset tulivat sotilaiden kanssa ja alkoivat laajentaa reviiriään. Oliivipuita katkottiin ja Abu Rakizin maat pilkottiin osiin aidalla. 

Rakennuksia ei sijoitettu hänen mailleen, mutta siirtokunnan "turvaksi" rakennettu aita ja sitä reunustava armeijan käyttöön tarkoitettu tie peittävät alleen 60 dunumia hänen maitaan. Mailla sijaitsi n 500 oliivipuuta. 

Siirtokuntaa ja outposteja ympäröi "turva-aita", jonka pituus on 14 km. Aita kulkee aivan Abu Rakizin rakennusten takaa.
Aita ja sen vieressä kulkeva turvatie näkyvät kuvassa taustalla vasemmalla. 

Osa Abu Rakizin oliivipuista jäi onneksi kylän puolelle ja
on siten saavutettavissa koska tahansa.

”He varastivat maani, enkä voinut tehdä mitään.Jäljelle jääneet maat on pilkottu aidalla neljään osaan. Päästäkseni sadonkorjuuseen mailleni joudun pyytämään luvan. Luvan saa määräajaksi ja se riittää sadonkorjuuseen, muttei maan muokkaukseen,” harmittelee Abu Rakiz.  

Siirtokunta on ärhäkkä naapuri. Viikko sitten Abu Rakizin poika oli kotitalonsa pihalla, kun yksi siirtokuntalaisista ratsasti hevosella pojan luo. Teksti, jota siirtokuntalainen pisteli tulemaan pojalle, ei ole painokelpoista.

Abu Rakiz kertoo, että samantyylisiä vierailuja siirtokuntalaiset tekevät tämän tästä. 

Siirtokunta laajenee edelleen. Lisämaiden valloittamiseksi perustetaan usein ns. outposteja.
Outpostit ovat myös Israelin lain mukaan laittomia.

Minua hirvittää ja inhottaa. Miltä mahtaisi tuntua asuminen täällä? Aamulla, kun avaat verhot, näet ensimmäisenä kiukkuisen naapurisi. Päivän mittaan varot askareitasi, jottet vahingossa tule provosoineeksi naapuriasi. Tulen tekoa pihalle pitää harkita tuulen suunnan mukaan. Jos tuulee siirtokuntaa kohden, on parempi jättää valkeat tekemättä.

Yöllä yleensä on rauhallista, paitsi jos armeija päättää tulla kierrokselle. Toisinaan he ajelevat turvatietä pitkin jeepillä ja pysähtyvät talon kohdalle huudattamaan radiota.

Ikävästä aiheesta huolimatta keskusteluhetkemme on leppoisa ja sydämellinen. Pois lähteissäni toivon, että voisin jotenkin olla hänelle avuksi ja että jonain päivänä hän voisi kulkea mailleen silloin kuin haluaa, eikä hänen tarvitsisi sietää aggressiivisia kutsumattomia vieraita. Tämän ei pitäisi olla liian suuri toivomus, eihän?